My Little Pony Friendship

Dino kirjoitti:

JOO ALOTETAAN HETI NYT JOOKO JOOKO JOOKO ;W;

Kuka alottaa btw? xD

Katotaan ny viel jos toi Omenaleivos aikoo tehdä Rarityn owO Eikumitä, tajusinko mä väärin ~

Mutta mun puolesta voidaan alottaa koska vaan o u O Ku Coussia ei näy, eikä kuulu. Omapahan on vikansa, ku ei tullu paikalle öwö ..

Nukke kirjoitti:

Katotaan ny viel jos toi Omenaleivos aikoo tehdä Rarityn owO Eikumitä, tajusinko mä väärin ~

Mutta mun puolesta voidaan alottaa koska vaan o u O Ku Coussia ei näy, eikä kuulu. Omapahan on vikansa, ku ei tullu paikalle öwö ..

Okei :x OMPPU TEE RARITY ÄKKII >u<

Niin! >8 < Törkeätä jättää muut roolaajat istumaan yksinään tänne. Mut niin, kuten jo kysyin: Kuka aloittaa? Mä voisin alottaa muuten, mutta musta olis jotenkin luonnollisempaa jos joku ns. Mane 6:sta aloittaisi.

Ja tosiaan, jos Twilightille löytyy roolaaja niin oon enemmän kuin mielelläni Spike tuon Gildan lisäksi. :3

//Tai voin mä Spaikulla roolata ilman Twilightiakin, ku jos kerran Omena tekee Rarityn ni on poikaparalle jotain tekemistä. :'DD

Dino kirjoitti:

Okei OMPPU TEE RARITY ÄKKII >u<

Niin! >8 < Törkeätä jättää muut roolaajat istumaan yksinään tänne. Mut niin, kuten jo kysyin: Kuka aloittaa? Mä voisin alottaa muuten, mutta musta olis jotenkin luonnollisempaa jos joku ns. Mane 6:sta aloittaisi.

Ja tosiaan, jos Twilightille löytyy roolaaja niin oon enemmän kuin mielelläni Spike tuon Gildan lisäksi. :3

//Tai voin mä Spaikulla roolata ilman Twilightiakin, ku jos kerran Omena tekee Rarityn ni on poikaparalle jotain tekemistä. :'DD

Okey... Siis Omenaleivos tekee äkkiä Rarityn ja sit joku mahti tyyppi alottaa o u O

Mä ajattelin et mää alottaisin, mut katotaan ny mitä tapahtuuu O u O (Okei, en kuitenkaan aloita)

Lomake:
☺Rarity☺18☺Draamakuningatar, hienostonainen ja menettää välillä malttinsa.☺Omena☺

http://img.ponibooru.org/images/cf/cf244049c09f6324d6660695b6e00acf

Jos Rarity on liian aikuismainen niin voin vaihtaa kuvaa c:

Omena kirjoitti:

Lomake:
☺Rarity☺18☺Draamakuningatar, hienostonainen ja menettää välillä malttinsa.☺Omena☺

http://img.ponibooru.org/images/cf/cf244049c09f6324d6660695b6e00acf

Jos Rarity on liian aikuismainen niin voin vaihtaa kuvaa c:

Jei, Rarity 83

Tekeeks muut viel jtn tyyppei? Ja jos ei, nii voitas alottaa o uo

Nukke kirjoitti:

Jei, Rarity 83

Tekeeks muut viel jtn tyyppei? Ja jos ei, nii voitas alottaa o uo

Mä en ainakaan täs vaihees oo tekemäs muita hahmoja, ehkä myöhemmin... Eli JOOOOOOOO ALOTETAAN >u<

//Edit: Mun kännykän mielestä oli ilmeisesti ookoo muuttaa mun "jooooo" "jooooooi"ksi. Ihan loogista. (Tai ehkä mä osuin vähän sivuun. Emt. xd)

Dino kirjoitti:

Mä en ainakaan täs vaihees oo tekemäs muita hahmoja, ehkä myöhemmin... Eli JOOOOOOOOI ALOTETAAN >u<

Nukke tahtoo muidenkin tyyppien vahvistuksen tähän aloitushommaaan O u O

ONKO KAIKKI VALMIITA ALOITTAMAAN HISTORIAN ENSIMMÄISEN MLP FIM HUMAN ROPEN? * kailotus tyhjään mettään *

Nukke kirjoitti:

... PALJASTA MITÄ AIOT! D8< * räägh

Eiköhän kaikki oo jo ihan okei sen kanssa että aloitetaan... :D Anna siis mennä, sähän halusit alottaa? 8D

Dino kirjoitti:

Eiköhän kaikki oo jo ihan okei sen kanssa että aloitetaan... Anna siis mennä, sähän halusit alottaa? 8D

Muttakun Omenaleivos on hukassa 8<~ Nojaa, mä sit alotan owo

Pinkie Pie ~

Siinä sitä horroksessa ollaan. Ja roolaaja ei ole sienissä, ja koittaa keksiä jotain järkewääkin tähän... Noniin, tshoh.
Pinkie siis loikoilee mukavan vaikeassa asennossa siinä puisessa sängyssään, minne oli jotenkin jännästi joutunut. Kaikki raajat olivat jotenkin hajallaan ja mukavaa kuorsaustakin kuului. Pinkki tukka oli täysin pörrössä, ja peitto oli valunut lattialle.
Tälläistä menoa siis tässä paikassa, eikä vielä mitään heräämisen aikeita ~

/ Siinä se o u o Toivottavasti riitti.

((slksdfgjdf tää mun alotus on varmaan ihan huono ja kakka ja liian pitkä mut ;_; ))

Gilda

Miten Gilda on siihen paikkaan joutunut, hänellä ei ole aavistustakaan. Hän ei koskaan nuku sängyssä, kun pilviä ja puitakin on tarjolla, tai mitä tahansa korkeita paikkoja. Niinpä hän herää lihakset täysin jumissa, myös sellaiset lihakset joita hän ei tiennyt itsellään olevankaan. Hän nousee istumaan ja yrittää venytellä raajojaan. Olo on kummallisen kevyt ja heikko, ja---

missä

ovat

Gildan

siivet?!

Kauhu lamaannuttaa nuoren naisen hetkeksi, mutta sitten hän kohottaa tärisevät kätensä (kätensä!!) kasvojensa eteen ja katsoo niitä kauhun ja inhon ilme kasvoillaan. Katse siirtyy käsistä muuhun kroppaan, ja lopulta nainen kokeilee käsillään kasvojaan. Ei nokkaa, ei höyheniä, ei veitsenteräviä, vahvoja kynsiä… Ja mikä pahinta, ei siipiä.

Gilda vihaa tätä jo nyt. Hän nousee huojuen puiselta sängyltä ja venyttelee uutta vartaloaan uudelleen. Siipien puute on tuskastuttavan selvää, ja olo on ällöttävän kevyt. Sen lisäksi kahdella jalalla kävely on vaikeampaa kuin luulisi, ja kompuroituaan pariin otteeseen nenilleen lattialle (pitkän kirosanalitanian säestämänä) Gilda on todella, todella tyytyväinen ettei huoneessa ole muita näkemässä hänen mokailuaan.

Mutta mihin ihmeeseen hänet on tuotu, ja kuka on se idiootti joka kaivaa verta nenästään ryöstämällä hänet kodistaan ja muuttamalla joksikin iljettäväksi ihmiseksi!? Gilda hoipertelee ikkunan luo ja katsoo ulos likaisen lasin läpi. Hän ei todellakaan ole kotona, eikä tämä varmasti ole edes Equestria.

No, se voi olla myös hyvä uutinen.

Gilda kääntyy poispäin ikkunasta ja katsoo ympärilleen huoneessa. Ehkä sieltä löytyisi jonkinlaisia vihjeitä olinpaikasta tai kidnappaajasta. Tai mistä vain.

Mutta ei. Paikka on kuin selli, yhtä niukasti sisustettu ja yhtä säälittävä. Gilda rypistää kulmiaan ja raottaa korkean kaapin ovea. Kaapissa on kasa erilaisia vaatteita, ja Gilda tajuaa vasta nyt olevansa pelkässä alustopissa ja alushousuissa. Epäilyttävää kyllä, kaapissa olevat vaatteet ovat enemmän tai vähemmän hänen kokoaan, mutta epäilyksistään huolimatta nainen valitsee itselleen ruskeat farkut (sopivan pitkät, mutta hieman liian löysät hänen melko luisevalle lantiolleen, joten kaapissa lojuva vyökin saa käyttöä), valkoisen, yksinkertaisen topin ja tummanruskean nahkatakin, jossa on valkea karvakaulus. Mustat maiharit löytävät tiensä naisen jalkoihin. Hienoa. Asu tuntuu… no, niin luonnolliselta kuin mikään asu voi tuntua tämän epäluonnollisen kehon yllä.

Saatuaan vaatteet päälleen Gilda potkaisee jakkaran kumoon mielenosoituksellisesti ja työntää oven auki. Ovi melkein putoaa huterilta saranoiltaan naisen kovakouraisen käsittelyn takia, mutta ihan kuin Gildaa kiinnostaisi. Hän ei jää tutkimaan taloa sen enempää, vaan suuntaa ulos koko rähjäisestä rakennuksesta.

Ulkona Gilda katsoo ympärilleen omituisen… värittömässä maailmassa. Ihan kuin joku olisi heittänyt purkillisen harmaata vesiväriä maailman ylle. Ei kirkkaanvärisiä taloja, ei hellyttävänvihreää ruohoa, ei sinistä taivasta… Ei värikkäitä poneja jolkottamassa iloisina ympäriinsä. Gildan keltaisiin silmiin syttyy tulinen pilke. Hänestä vaikuttaa siltä, että hän tulisi sittenkin pitämään tästä maailmasta. Siipiä tai ei.

Rarity<

Uni. Miten ihanampaa unta voisi olla? Rarity oli prinsessa. Lojaalit alamaiset toivat maukkaan aamiaisen sänkyyn. Sitten mentiin juttelemaan fiinin seuran kanssa. Ah, miten ihana brunssi on. Fancy Pants on hyvin sivistynyttä seuraa, paremmin ei voisi ollakkaan!

Nopeasti valtava kipu valtasi vartalon. Sinne meni unelma. Ensinnäkin, nainen huomasi että hänen allaan ei ollut ihana karvamatto, vaan kova puulattia. Ja toiseksi, homeen haju tulvi sieraimiin. Kun nuostiin ylös, niin huomattiin toinen asia. Hän ei ollut neljällä jalalla, vaan kahdella erittäin ruman värisellä ja pitkillä jaloilla. Ja mikä pahinta, kaviota olivat hillittömän rumat! Seuraavaksi katsottiin etujalkoihin. HUAH! NÄMÄ KAVIOT OLI ENTISTÄ RUMEMMAT! Rarity meinasi ihan pyörtyä tästä kammottavasta näystä. Taputeltiin sitten päätä, tarkistettiin olisiko sarvi edes paikalla. Jos tämä olikin joku pila? Ehkä Twilight pystyisi auttamaan korjaaman tämän...

Huoneesta kuului kimeä, ja korviavihlova kiljaisu. Entisen tamman sarvi oli poissa! Miten barbaarinen teko! Nainen oli nyt juuri ja juuti pyörtymäisillään. Ei, ei, ei! Tämä ei käy päinsä!
"KUKA ON TEHNYT TÄMÄN BARBAARISEN JA JULMAN ASIAN! TULE ESIIN! TIEDÄN ETTÄ OLET SIELLÄ! TÄSTÄ TULI JUURI HENKILÖKOHTAISTA!" Rarity huusi tyhjyyteen, mutta turhaan. Mitään ei tapahtunut. Tämä alkoi hoiperrella eteenpäin kuin humalainen ihminen, päin kaappia. Avattiin sen ovet, ja huomattiin fiinejä vaatteita hienossa rivissä. Ehkä tämä ei ollut NIIN kamalaa.

Otettiin valkoinen mekko, ja laitettiin se pikapikaa päälle. Ah! Timanttikorvakorut ja -kaulakorun! Kädet laittoivat ne kuin automaattisesti korviin. Kaulakorukin meni ongelmitta. Valkoiset korkokengät vielä kaiken kukkuraksi.

Trixie>

(Samat paskat kun Rarityllä mutta luonteen mukaisesti enkä jaksa nyt enään kirjottaa, sori :c)

/ Toodi, lähtihä tää menee ^^

Pinkie Pie ~

Pinkie loikoili edelleen sängyllä, kaikki raajat mukavasti levällään. Sitä kuorsaustakin saattoi kuulua. Ja peitto tietenkin tippunut lattialle. Likka nukkui aika onnellisena, eikä aavistustakaan mitä oli tapahtunut, ja missä oli...

Sitten Pinkie alkoi pikkuhiljaa heräillä, ja räpytellä onnellisen näköisenä silmiään. Mutta sitten hän huomasi, ettei kaikki tainnut olla ihan kohdallaan...
Pinkie loikkasi kovalla vauhdilla ylös, ja sohi ilmaa kavioillaan, hetkinen.. EIHÄN NE OLLEETKAAN KAVIOT! Hän tölläsi outoja raajojaan ihmeissään. Sitten siirtyi katse jalkoihin. Nekin olivat erillaiset. Pinkkitukkainen 'poni' oli hämmennyksen keskellä noin 5 minuuttia.

Pinkie Pie alkoi nyt katsella ympärilleen. Hän taisi olla jossain jännässä.. Huoneessa. Jossa kaikki näytti olevan puuta. Naah.. Olipas tylsä paikka. Pinkie mutristi huuliaan, eikä pystynyt sanomaan silti mitään, koska hämmennys oli vallannut mielen. Kyllä tästäkin paikasta saisi hienon, jos vain osaisi sisustaa hauskasti. Pikkuhiljaa Pinkien mieleen alkoi hiipiä innostus, ja seikkailunhaluisuus uutta haastetta kohtaan. Tästähän saattaisi tulla hauskaakin!

Hän loikkasi ylös sängystä, ja ihmetteli edelleen vähäisen. Kuitenkin kasvoilla oli iloinen ilme, ja hän loikkelehti kaapin luokse, jossa oletti olevan vaatteita. Pinkie avasi kaapinovet, ja oletus osui oikeaan. Kaapissa oli tarpeeksi söpön näköisiä vaatteita. Kaikki olivat pinkintyylisiä.
Pinkie kuitenkin valitsi keltaisen t-paidan ja siihen päälle vaaleanpunaisen neuletakin kaltaisen vaatekappaleen. (Roolaajan aivoissa tökkii O u O) ~
Sitten sellainen polviinasti ulottuva, hiukan röyhelöinen hame. Sekin taisi olla jonkinsortin vaaleanpunainen.
Kaapista hän löysi myös vaaleansiniset sukat ja keltaisen ballerinat. Pinkie oli erittäin onnellinen ja tyytyväinen ja innostunut ja kaikkea tälläistä. (Roolaajan aivoissa tökkii edelleen)

Pinkie pöyhi tukkaansa, ja löysikin peilin. Innostus kasvoi kasvamistaan kun Pinkie pyörähteli peilin edessä, ja jätti tukkansa silleen. Tästä tulee varmasti hauskaa ~
Sitten hän lähti kohti huoneen ovea, avasi sen ja mitäs vielä saattoikaan tulla vastaan.

/ Soh pitkä o u o

Trixie>

Trixie huomasi, että tämä oli hyvä ihmisen vartalo. Canterlotissa ihminen oli mainittu pari kertaa. Mutta kuitenkin, tämä on huono juttu. Jos sarvi puuttuu, ei voida tehdä taikoja... Naikkonen yritti käsillä luoda jotain valoviivaa, mutta turhaan. Noh, sehtään suuri ja mahtava hattu oli tullut mukaan. Sekä viitta. Ilman näitä olisi vielä pahempi. Huono juttu vain, että ne olivat rispaantuneet reunista, mutta niillä on elettävä. Ei välitetty siitä että katseita kerättäisiin, nämä oli pakko olla. Suunnattiin ulos ovesta, ja alettiin kävellä pitkin katuja. Ihmiset kyllä katsoivat tätä ihmetyksissään, mutta antoivat sitten olla.

Rarity>

Otettiin valkoinen käsilaukku ja suunnattiin ulos.

// Inspiraatio :c

Gilda

Gilda jähmettyy paikalleen kuullessaan nimensä vieraalla äänellä lausuttuna. Hän yrittää epätoivoisesti hetken selvittää mielessään, kuka tässä merkillisessä maailmassa tuntisi hänet nimeltä - ja vielä kummallisempaa, ilmeisesti myös ulkonäöltä hänen uudesta kummallisesta kehostaan huolimatta. Ex-aarnikotka ei kuitenkaan keksi vastausta - ei ennen kuin hän paikallistaa äänen lähteen.

Hetken nainen tuijottaa luokseen saapuvaa miespuolista ihmistä pöllämystyneenä, mutta loppujen lopuksi sateenkaaren värisestä tukasta ei voi erehtyä. Gilda ei ole puhunut Rainbow Dashille sen epäonnistuneen Ponyville-visiitin jälkeen, mutta juuri nyt tämän näkeminen on yllättävän helpottavaa. Ei sillä, että Gilda myöntäisi sitä kellekään.

"Dash!?" nainen puuskahtaa lempinimensä (entiselle?) poniystävälleen epäuskoisena. "Oot sä-- säki oot ihminen?!" Sitten ihmetys muuttuu huvittuneisuudeksi ja Gilda tyrskähtää pilkallisesti. "Ootsä… miespuolinen ihminen?" Naisen katse laskeutuu Rainbow'n rintaan. "Vai vaan tosi lauta nainen?"

Gildan iloksi (vahingonilo on paras ilo) myös Rainbow Dash vaikuttaa menettäneen siipensä mystisessä muodonmuutoksessa.

Rarity

Nämä synkät kadut eivät olleet mukavia. Rarityn askeleet olivat jostakin syystä kuin luonnolliset korkokengissä. Tästä ei kuitenkaan pidetty, tummat kadut, värittömät talot. Ja pahinta, ei yhtäkään ystävää! Tai, yksi olento värikkäillä hiuksilla näytti jotenkin tutulta, mutta ei kuitenkaan osattu liittää sitä mihinkään nimeen. Nainen vähäväliä kosketteli otsaansa, toivoen jos se sarvi ilmestyisikin.

Katsottiin uudelleen värikäshiuksiseen ihmiseen, ja huomattiin että sen lähellä oli nyt joku valkohiuksisen. Yht'äkkiä nimet pulpahtivat mieleen. Rainbow Dash... ja tuo nainen on Gilda. Gilda? Samainen Gilda jonka Pinkie oli mustamaalannut? Rarity oli nähnyt hänet vain vilaukselta. Aarnikotkanakaan ei tuo ollut sen kauniimpi (Twilight oli myöhemmin selittänyt hänelle kuinka ne barbaariset kynnet olivat luontaiset lajilla) mutta ihmisenä tuo oli vielä kamalempi. Nainen nyrpisti nenäänsä, ja jatkoi kävelyänsä.

Luonnoton violetti hiuspehko herätti muutaman katseen, mutta nekin sitten katosivat. Askel kerrallaan. Hetkisen päästä oikealla pilkisti joku kahvilan nimi. 'Pony', oliko tämä jokin kohtalon iva? Entinen yksisarvinen kääntyi kasvokkain kahvilaan päin. Se näytti jotenkin houkuttelevan häntä sisään. Lämmin valo ja värikkäät taulut. Kahvila oli kaupingissa kuin punainen ruusu harmaiden seassa.



Trixie

Ihmiset osoittelivat Trixietä sormillansa ja saattoivat hieman nauraakin. Kunhan näkisivät mihin hän pystyy! Luomaan kukkia tyhjästä, lumoamaan köysiä, ja tekemään kauniita ilotulituksia. Canterlot oli opettanut paljonkin, nämä olivat vain pikkutemppuja.
"KATSOKAA VAIN, KUINKA MINÄ KOHTA NÄYTÄN KYNTENI!" ajatukset pääsivät suusta ulos, ja moni ihminen leimasi nyt hänet mielessään hulluksi, mielisairaaksi, sekopääksi.

Jatkettiin kävelemistä kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja muutkin näyttivät unohtavan sen. Värittömyys näytti vaivaanvan hieman. Trixie yritti jotenkin taikoa pari ilotulitusta tai kukkasta ilmoille, mutta mitään ei tapahtunut. Canterlotin koulussa selitettiin että tämä maa on väritön ja taiaton. Jos synnyt tänne niin et tiedä mitään. Kaikki syrjäyttävät ajatuksen taikuudesta parin vuoden päästä. Onpas mitätön paikka! Täällä tulee jopa sääkin itsenstään! Ajatus puistatti Trixietä, joten se jätettiin sikseen.

Nainen hyräili jotain kävellessään. Kohan syyllinen löydettäisiin niin se saisi kunnolla takamukseensa. Naksauteltiin sormia raivosta. Kehoon näytettiin jo tottuvan.

Gilda

Gilda ei voi sille mitään, hän tyrskähtelee huvittuneesti Rainbow Dashin puheäänelle. Hänestä on hulvatonta, että muutenkin poikamaisesta tytöstä on tullut muutoksen myötä oikea poika. Lyhyempi kuin hän tämä silti on, vaikka toisaalta Gildan uusi ihmiskeho onkin todella pitkä - varmasti ainakin 180 senttiä ellei enemmänkin.

Ex-ponin ystävällisyys Gildaa kohtaan lyö naisen ällikällä. Heidän viime tapaamisensa päättyi myrskyisissä merkeissä, joten nainen oli odottanut vähintäänkin vihamielistä vastaanottoa. Mutta ehkä tämä vieras tilanne ja lohtu tutusta henkilöstä saa kenet tahansa unohtamaan menneet riidat, sillä Gilda itsekään ei juurikaan tunne ärtymystä sateenkaarihiuksista kohtaan.

"Mitä, eksä aio mennä potkimaan sadepilviä pois taivaalta?" Gilda tokaisee kuitenkin automaattisesti vastaukseksi Rainbow Dashin kysymykseen… ja katuu sitä heti. Nainen vie kätensä valkeiden hiustensa läpi ja huokaisee. "Sori", hän mutisee ja laskee katseensa hetkeksi alas nolostuneena. "Etitään vaan. Vaikka joku kahvila, mä kuolen nälkään."

Pinkie Pie ~

Pinkie Pie loikkii ulos rämäisestä talosta, eli synkälle kadulle. Likka jää siihen seisomaan silmät pyöreinä kauhusta. MITEN TÄÄLLÄ ON NÄIN SYNKKÄÄ JA VÄRITÖNTÄ!? Ihme kun Pinkie ei heti pyörry siihen paikkaan. Suu oikein loksahtaa auki.
"Minun pitää kyllä päästä tämän paikan johtajan puheille ja selvitellä asioita... Sitten tästä paikasta tulee oikein hieno." likka nurisee siinä yksikseen ja katselee tylsiä ihmisiä. Miksiköhän ne katsovat niin ihmeissään? Johtuuko se Pinkien pörheästä ja tuuheasta tukasta?
Pinkie mutristaa enemmän suutaan ja mulkoilee ihmisiä vihaisen oloisesti, kuinka kehtaavatkin tuollalailla katsoa. Itse näyttävät ihan mustilta kummituksilta! Heti kun hän pääsee vauhtiin, niin tästä paikasta tulee ihan varmasti yhtä hauska kuin Ponyvillestä.
Pinkie naurahtaa, ja päättää sulkea rämäisen talon oven takanaan.

Pinkie katselee ympärilleen, kuin etsien tuttuja kasvoja. Kauempana näkyy kaksi hiukann tutun näköistä tyyppiä.. Mutta ei, ei Pinkie tunnista niitä. Likka katselee taas ympärilleen, ja näkee kauempana jännän näköisen kahvilan.. Ja mitäs, siinä lukee Pony! Se on varmasti mahtava paikka ~ Pinkie lähtee loikkimaan onnellisen näköisenä sen suuntaan. Hyräillen oikein samalla.

Gilda

Gilda seuraa Rainbow Dashin katsetta kysyvästi ja paikallistaa saman kahvilan kuin tämäkin. Kastumistakin inhottavampi tunne valahtaa naisen vatsanpohjalle ja jää sinne.

"Vooooi ei. Ei ei ei. Et todellakaan saa mua astumaan sisään paikkaan jonka nimi on Pony", nainen ilmoittaa ja katsoo Dashiin päättäväisesti. Gilda ei halua ottaa sitä riskiä, että Rainbow Dashin nössöystävät olisivat tuossa kahvilassa - ihmisinä tai poneina. Hän ei siedä sitä lällyä ystävähöpinää ja iljettävän sokerista suvaitsevaisuutta ja varsinkaan Pinkie Pieta. Mieluummin nainen vaikka kastuisi läpimäräksi ja nääntyisi nälkään siinä samalla kuin viettäisi aikaansa (ex-?)ponien kanssa.

Pinkie Pie ~

Hetkinen, likka pysähtyy siihen sijoilleen. Hän katsahtaa taas taakseen, niihin kahteen tyyppiin jotka ovat siellä kauempana. Voisiko olla? Vai eikö voisi? Voisiko? Eikö? Vooisikoo? Eeeiköö? Pinkie löi kädellään päätä ja tiirasi noita innokkaasti. Voisiko sittenkin? Vai eikö?
Ääh, Pinkie Pie, päätä jo!
Mutta voisihan aina mennä kysymään... Mutta mitä jos ne muuttuu mustiksi hirviöiksi, niinkuin nämä kaikki uhkaavat muuttuvan? Hyh. Pinkie kääntyy taas, ja jatkaa matkaansa kohti Pony kahvilaa. Ei kannata ottaa riskejä, muuten tulee heti game over.
Hyräily jatkuu kanssa.

/ Inspis ou O

Gilda

Gilda ei ikinä, ikinä myöntäisi sitä kellekään koko maailmassa tai koko universumissa, mutta hänen kovassa, yksinäisessä aarnikotkansydämessään on pehmeä paikka yhdelle olennolle, ja se olento on Rainbow Dash -niminen poni. Itse asiassa hän ei haluaisi myöntää sitä edes itselleen. Ei vaikka hänellä on kotonaan kuva heistä kahdesta kouluajoilta, ja vaikka se kuva on kunniapaikalla takanreunuksella.

Niinpä noiden ruusunpunaisten silmien katse tehoaa tälläkin kertaa Gildaan, ja tämän on pakko alistua ystävänsä pyyntöön. (Sitäpaitsi oliko Dashin äänessä jopa ripaus huolta?) Nainen huokaisee turhautuneesti välttyäkseen näyttämästä ihan täysin hölmöltä. "No okei sitten…"

Hetken Gilda kuvittelee nähneensä jotakin pinkkiä ihmisten seassa, mutta hän pistää sen mielikuvituksensa piikkiin ja keskittyy toivomaan, etteivät he törmäisi Pony-kahvilassa yhteenkään Rainbow Dashin ystävistä.

Pinkie Pie ~

Pinkie oli jo päässyt sateelta turvaan sinne kahvilaan.
"Mitä minä sanoin, tämä kelpaa." Pinkie naurahtaa itsekseen ja istahti jonkun pöydän ääreen, joka oli ikkunan vieressä.
"Nyt pitää miettiä vallankumousta.." hän mutisee ja katselee ulos synkälle kadulle. Siellä virtaa tylsiä ihmisiä tylsine sateenvarjoineen. Pinkie huokaisi ja antoi katseensa kiertää ympäri kahvilaa. Jännää tosiaankin... Pinkie on onnellinen, kun vihdoin löysi jonkun väripilkun.
Nyt pitää todellakin miettiä vallankumousta, miten saisi tämän KOKO paikan näyttämään pirteältä. Hummhumm....

Kahvilan ovi aukeaakin yllättäen, ja sieltä pilkistääkin ne kaksi samaa tyyppiä, joita Pinkie oli katsellut. Voiko olla? Vai eikö?
Hän päätti odottaa, ja vahdata noita kahta. Pitää kyllä saada selville, että ovatko nuo kaksi tuttuja vai ei... Näyttävät kyllä tutuilta. Pinkie mutristaa huuliaan pienesti ja tiiraa ovelle.

Gilda

Gilda rypistää kulmiaan pon- tyt- pojan kovin herrasmiesmäiselle eleelle, mutta astelee siitä huolimatta sisälle kahvilaan. Hänen kasvoilleen vaihtuu välittömästi inhon irvistys kun hän näkee kahvilan iloisenvärisen sisustuksen. Juuri tällaisesta hän oli toivonut pääsevänsä eroon tämän kummallisen maailman myötä, ja siinä hän nyt seisoo, keskellä iloista pinkkiä, keltaista ja vihreää.

Vilkaistuaan kuitenkin Rainbow Dashiin Gilda päättää pitää suunsa tällä kertaa kiinni ja suunnata vain kaikkein kaukaisimpaan nurkkapöytään. Naisen maiharit jättävät märät jäljet puhtaaseen lattiaan, mutta ei tätä oikeastaan kiinnosta.

Vasta pöydässä Gilda tajuaa, ettei hänellä ole aavistustakaan, millaisella valuutalla tässä maailmassa maksetaan. Eikä hänellä luultavasti olisi edes rahaa, koska mistä hän olisi sitä saanut? Hän työntää kuitenkin kokeeksi kätensä taskuihinsa - ja onnekseen vetää ulos rypistyneen, kostean setelirahan, jossa on numero 20.

"Hmm", nainen toteaa ja kohottaa keltaisen katseensa Rainbow'hun, istahtaen söpölle tuolille haarat auki kuin parhaallakin rekkamiehellä. Hän ei todellakaan näytä siltä että kuuluisi tähän paikkaan.

Vasta pöydässä Gilda katsoo tarkemmin ympärilleen. Eräässä ikkunapöydässä istuu tyttö, jolla on erehdyttävän tutunnäköiset pinkit kiharat ja niin siniset silmät, että väri näkyy sinne nurkkapöytään asti.

Gilda melkeinpä säikähtää näkyä, sillä hän ei halua että tuo henkilö on se joka hän luulee tämän olevan, eikä hän etenkään halua, että Rainbow Dash huomaisi tämän, ihan vain jos tuo tyttö sattuisikin olemaan... hän. Niinpä Gilda katsoo äkkiä takaisin poikaan ja väläyttää tälle leveän hymyn.

"Mä voin tarjota sulleki jotain, mulla on ilmeisesti rahaa", hän tarjoutuu auliisti. Mitä vain, kunhan Rainbow Dash istuisi selkä tuota pinkkiä tyttöä kohti eikä huomaisi tätä.

Pinkie Pie ~

Tiirasin noita kahta edelleen. Hetkinen, kyllä. Ei ihme että nuo näyttivät niin tutuilta. Tuossahan on Dashie ja se.. Gilda? Jännääh!
Helpotus, ettei Pinkie ollut ihan yksin joutunut tähän synkkään maailmaan. Pinkien silmät suurenivat taas pikkuisen ku äkkäsi jotain ihmeellistä. Oliko.. Oliko Dashie poika?! (Pinkien ilme: O _ Ö) Miten ihmeessä tämä nyt.. Hetkinen, aika... Naurettavaa. Pinkie tyrskähtää ja siirtää katseensa ulos. Pinkkitukkainen likka päättää jättää ystävänsä tällä kertaa huomioimatta. Kyllä ystävät aina odottavat, kun ovat ennenkin odottaneet. Pinkie tiesi sen hyvin ~
Nyt pitää suunnitella sitä vallankumousta...

Likka äkkäsikin äkkiä lapun seinässä, aivan ikkunan vieressä, josta hän tiiraili ulos. Lapussa luki "Tarjoilijan paikka vapaana."
Mitäköhän sekin merkitsi? Pinkie otti miettivän ilmeen ja tölläsi lappua pari sekuntia. AHAA! Se tarkoitti sitä että tänne tarvitaan tarjoilija! Pinkien päänpäällä näytti kuin näyttikin olevan hehkuva lamppu. Pinkiehän menisi tarjoilijaksi!
Pinkie nousi pöydän äärestä, ja lähti köpöttelemään onnellisen näköisenä kohti kahvilan tiskejä ja siellä kökkiviä työntekijöitä. Hihii, tästä tulisi hauskaa ~

Gilda

Gilda ei suuremmin huomioi Rainbow'n punastusta, sillä hänellä on kiire kiinnittää pirteän keltaiseen, ruudulliseen mekkoon sonnustautuneen tarjoilijan huomio. Tarjoilija tuokin heille raivostuttavan iloiset ruokalistat ja jää viereen odottamaan heidän tilauksiaan lehtiö kädessä ja muovinen, leveä hymy huulillaan.

Gilda huokaisee ja pörröttää hiuksiaan ruokalista kädessään niin, että vesipisaroita putoilee pöydälle. Kovasta olemuksesta huolimatta nainen pitää makeista herkuista yllättävän paljon, ja niinpä jo ruokalistan sisältö saa veden herahtamaan hänen kielelleen. Ihan vain kasvonsa säilyttääkseen Gilda irvistää hieman ja ojentaa ruokalistansa takaisin tarjoilijalle kuin häntä ei erityisemmin kiinnostaisi.

"Juustokakkua ja kahvi. Mustana." Gildan keltaiset silmät eivät edes vilkaise tarjoilijattareen, vaan ne katsovat tiukasti Dashiin. "Mitä sä otat?"

"Oi, oletteko treffeillä?" ilahtuu tarjoilija Gildan kauhuksi. "Meillä on ihan mahtavia herkkuja rakastavaisten makuun, jaettavia sydämenmuotoisia keksejä ja kahden pillin pirtelöitä, ja isoja kaakaomukillisia-"

"Me ei olla treffeillä", ilmoittaa Gilda niin vaaralliseen sävyyn, että tarjoilija punastuu ja sulkee suunsa saman tien. Gilda mulkaisee tyttöä vihaisesti ja katsoo taas Rainbow'hun, tällä kertaa hieman kärsimättömänä. "Kerro äkkiä mitä sä otat ennenku toi likka keksii muuta hullua."

Pinkie Pie ~

Pinkie asteli sinne tiskin luo ja katsahti kassalla olevaan tyyppiin pirteän näköisenä.
"Täällähän tarvittiin tarjoilijaa?" Pinkie möläyttää onnellisena ja kassaneitimikälie naurahtaa + nyökkää.
"Olen oikea pon.. Siis ihminen siihen hommaan!" Pinkie virkkoo ja kassaneitimikälieedelleen viittoo Pinkietä menemään takahuoneeseen. Pinkie kiittää ja hyppelee sinne. Tämähän oli oikea mehiläispesä... Kahvilan pomo istui pöydän takana ja alkoi selittämään Pinkielle kaikenlaista, mitä vaadittiin tarjoiluhommissa, tässä paikassa. Pinkie nyökkäili ja vastaili iloisen kuuloisesti kaikkiin kysymyksiin.
Palkkakin taisi olla päivältä aika mukavan tuntuinen ~

"En malta pysyä paikallani.." Pinkie mutisee, kun on pukemassa päälleen söpöä tarjoilijan asua. Likka äkkääkin vielä söötintuntoiset rullaluistimet.. Hetkinen, RULLALUISTIMET. Miksei muilla tarjoilijoilla ollut rullaluistimia, vaikka niitä voi käyttää, ja niitä pitäisikin käyttää? Eivätkö he pysy pystyssä niillä? Pinkie virnistää.
"Hei, voiko noita rullaluistimia käyttää? Ja jos voi, mikseivät muut käytä?" Pinkie kysäisee toiselta tarjoilijalta, joka sattuu olemaan paikalla.
"Nooh.. Ne oikeastaan kuuluisivat asuun, joten voi niitä käyttää. Ja me muut emme pysy niillä pystyssä..." tarjoilija selittää nolostuneen näköisenä. Pinkie naurahtaa, ja saa viimein söötin tarjoilija asun päälleen. "Minähän voisin kokeilla noita.." Pinkie mutisee ja kiskoo sitten ne rullaluistimetkin jalkaan.

Tästä se lähtee ~